Subakvaattinen suppa ja reunamoreeni?

Maanmittauslaitoksen korkeusmallissa (2 m) näkyy Ylikiimingissä Juopulinjärven itäpuolella karttalehdellä R4432F3 ainakin pari mielenkiintoista geomorfologista elementtiä (kuva 1a, b, c).

Kuva 1a. (Pseudo)moreeniharjanne (1)  ja (pseudo)suppa (2) sekä (pseudo)moreeniharjanteen (pseudo)poikkiprofiili (p1)

Toinen niistä on varmuudella todellinenkin eli maastossa helposti havaittava ja toista ei juuri maastossa huomaa. Joten väittäisin, että sitä ei ole oikeasti olemassa. Tai sitten en osunut pikaisella maastokäynnillä aivan oikeaan paikkaan.

Olemattomalta vaikuttaa siis kohde 1 (kuva1): N_S suuntainen matala (1m) ja kapea (10 m) noin 150 m pitkä moreeniharjanne. Kaikkiaan yhdistäen korkeusmallin kaikki sopivat juovat harjannetta voisi seurata noin 270 m. Kuvan ulkopuolella mutta samalla karttalehdellä idässä päin havaitaan myös muita poikittaisia pieniä joskin eri tyyppisiä moreeniharjanteita ja ainakin yksi suppamainen tai jäävuoren aiheuttama painanne pienemmän ja terävästi näkyvän tervahaudan ohella.

Varsin selvästi maastossakin näkyy iso suppamainen painanne, joka on noin 40 m pitkä ja 25 m leveä ja korkeimmalta rinteeltään 5 m korkea.

Kuva 1.b. "Supan"profiili.

Kuva 1.c.  "Supan" maastokuva.

Moreeniharjanne näyttää  korkeusmallissa reunamoreenilta/marginaaliselta railontäytteeltä ja painanne supalta. Aivan vastaavia muodostumia en muista havainneeni Pohjois-Pohjanmaan länsiosista, mutta toinen niistä lieneekin "haamumuodostuma".

Myös supan esiintyminen jokseenkin syvän veden alueella moreenikerrostumissa lienee harvinaista. Se indikoisi perääntyvälle jäätikölle viime vaiheessa ilmeisesti kapeaa stagnanttia reunavyöhykettä tällä kohdin lähellä pitkittäisharjua. Tosin reuna on saattanut hetkeä aikaisemmin olla vielä aktiivinen. Painanne voisi olla myös kaivettu. Siltä se ei  kuitenkaan maastossakaan ainakaan pinnallisesti katsottuna selvästi näytä. Laskeuma voisi olla eteläkaakosta liikkuneen jäävuoren aikaansaama. Jäävuoren aiheuttamaksi koloksi se vaikuttaa kuitenkin ehkä liian syvältä. Myöskään glasitektoninen syntytapa ei näytä todennäköiseltä ratkaisulta. Joten päädyn toistaiseksi tulkintaan, että kyseessä on lähellä harjuvyöhykettä ja/tai stagnantin reunavyöhykkeen miljöössä moreeniin hautautuneen jäälohkareen sulamisen kautta muodostunut suppa. Tuollainen syntymiljöö sopisi myös kapean ja matalan reunaharjanteen tai railontäytteen kerrostumiseen, jos kyseessä ei olisikaan korkeusmallin konstruoima haamumuodostuma.